Yleistä

  1. Perinnönjakoon ei vastoin osakkaan kieltoa saa ryhtyä ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja ennen kuin pesän ja vainajan tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on siirretty erityiseen hoitoon
  2. Jos erityisjälkisäädös tai tarkoitemääräys on täytettävä jakamattomasta pesästä, perinnönjakoa ei saa vastoin osakkaan kieltoa tehdä ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty tai siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon
  3. Jos vainaja oli naimisissa, ennen perinnönjakoa on toimitettava omaisuuden ositus eli purettava puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde
  4. Kun pesä on selvitetty jakokuntoon, jokaisella sen osakkaalla on oikeus vaatia jakoa
  5. Perinnönjakoon on ryhdyttävä, jos perillinen tai toissijainen perillinen sitä vaatii
  6. Toissijainen perillinen voi esittää jakovaatimuksen kuitenkin vasta lesken kuoleman jälkeen
  7. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona tai toimitusjakona
  8. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona silloinkin, kun pesänselvityksen on tehnyt tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä
  9. Toisaalta perinnönjakoon voidaan hakea pesänjakajaa tuomioistuimelta, vaikka pesänselvitys olisi tehty ilman tuomioistuimen määräämää pesänselvittäjää
  10. Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on ilman erityistä määräystä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä tuomioistuin ole toista pesänjakajaksi määrännyt
  11. Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen
  12. Perinnönjaosta on laadittava jakokirja
  13. Omaisuus jakokirjassa arvostetaan jakopäivän mukaiseen käypään arvoon
  14. Jakokirjasta on ilmettävä mm. osakkaiden nimet, osakkuuden peruste, jako-osuuksien suhteellinen suuruus ja mitä kukin on jaossa saanut