Perunkirjoitukseen liittyvät säännökset ja kuolinpesien yksilölliset piirteet huomioiden perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä, josta selviäminen ilman riittävää asiantuntemusta voi olla haasteellista ja saattaa johtaa ei-toivottuun lopputulokseen. LEAGOn sivuille on viety runsaasti tietoa perunkirjoituksesta, perukirjan laatimisen riskeistä ja niiden hallinnasta sekä otettu linkkejä säännöksiin ja verottajan perintöverotusta käsitteleville sivuille. Tällä on pyritty avaamaan perunkirjoituksen merkitystä, säännöstaustaa ja perunkirjoituksen tapauskohtaisuutta. Samalla on pyritty vähentämään sitä harhakäsitystä, että perukirjan laatiminen ja perunkirjoituksen toimittaminen olisi aina yksinkertainen tehtävä. Perunkirjoitukseen liittyvät riskit ovat sekä juridisia että verotuksellisia. Hyvin tehty perunkirjoitus helpottaa merkittävästi pesän ositusta ja perinnönjakoa. 

Asiantuntemuksen riittävyyttä arvioitaessa seuraavassa muutamia kysymyksiä, joihin perukirjan laatijan on tärkeää osata vastata ja joilla perukirjan laatimista suunnitteleva voi helposti punnita tietämystään perunkirjoituksesta selviämiseen:
1) kenellä on vastuu perunkirjoituksesta
2) milloin perunkirjoitus on toimitettava
3) kuka voi toimittaa perunkirjoituksen
4) ketkä pitää kutsua perunkirjoitustilaisuuteen
5) ketkä ovat pesän osakkaita ja ketkä muita oikeudenomistajia
6) milloin sukuselvitys on riittävä (ongelmia voi syntyä erityisesti jos vainajan sukujuuret ulottuvat rajantakaiseen Karjalaan tai vainaja on osan aikaa asunut muussa maassa, jossa väestökirjanpito ei ole yhtä hyvällä tasolla kuin Suomessa)
7) mitkä ovat lesken oikeudet, mitkä ovat avopuolison oikeudet  
8) mikä on avio-oikeuden alaista ja mikä avio-oikeudesta vapaata omaisuutta
9) miten ensin kuolleen puolison varat käsitellään lesken perukirjassa, jos ensin kuolleen pesä oli osittamatta
10) miten jäämistövarallisuus arvostetaan
11) miten lahjat ja ennakkoperinnöt huomioidaan, arvostetaan ja erotellaan toisistaan
12) miten yritysvarallisuus huomioidaan ja arvostetaan
13) miten menetellään, jos verottajan tiedot vainajan kiinteän omaisuuden omistusosuuksista poikkeavat lainhuutotodistuksen tiedoista
14) ovatko perinnönjättäjän sukulaistensa kanssa sopimat velkasuhteet lainoja vai lahjoja
15) miten perinnönjättäjän velka merkitään perukirjaan, jos velasta on vastuussa muitakin kuin perinnönjättäjä
16) miten vainajan antamat takaukset huomioidaan
17) miten ylivelkaisessa kuolinpesässä huomioidaan velkojien edut ja varmistetaan, että velat eivät periydy
18) miten toimitaan, jos osakkaan perintöosuus on ulosmitattu
19) milloin kuolinpesälle osoitetut maksamattomat laskut voidaan lukea pesän vähennyksiin
20) onko pesässä rintaperillisiin rinnastettavia muita oikeudenomistajia
21) miten ja milloin testamentin tiedoksiantaminen on tehtävä
22) miten testamentista luovutaan tehokkaasti
23) miten toimitaan, jos testamenttimääräys on tulkinnanvarainen
24) miten omistajattoman tilan testamentti vaikuttaa testamentin ensisaajan oikeuksiin    
25) ketkä voivat tehdä lakiosailmoituksen
26) onko lakiosansa saanut kuolinpesän osakas
27) miten lesken tasinkoetuoikeuden käyttö vaikuttaa perillisten verotukseen
28) miten avioehtosopimus vaikuttaa lesken oikeuteen pitää jakamattomana hallinnassaan ensin kuolleen puolisonsa jäämistö
29) mitkä ovat perukirjan muotovaatimukset
30) mitkä ovat kuolinpesän osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet
31) voiko perunkirjoitusta moittia.

Eteen tulevien kysymysten määrä vaihtelee paljon kuolinpesän yksilöllisten piirteiden ja perukirjan laatijan asiantuntemuksen mukaan. Edellä esitetty luettelo ei ole tarkoitettu kattavaksi eikä kaikkia ongelmallisia tilanteita ole välttämättä helppo tunnistaa, mikä lisää riskiä perunkirjoituksen toimittamiseen liittyvien säännösten huomiotta jäämiseen. Joskus ongelmallisten tilanteiden ratkaiseminen voi olla haastavaa myös asiantuntijoille. Ratkaisua voidaan joutua hakemaan tuomioistuimista. Hankaluuksia saattavat lisätä lainsäädäntöön aika ajoin tehdyt päivitykset.

Mahdolliset puutteet perukirjassa voivat paljastua vasta perintöverotuksen toimittamisen jälkeen. Jos esimerkiksi kaikkia säännösten edellyttämiä kuolinpesän osakkaita ei ole merkitty perukirjaan ja perintöverotus on toimitettu puutteellisen osakasluettelon pohjalta, on laadittava oikaisuperukirja. Jos kuolinpesä on jo ehditty jakaa, perinnönjako on oikaistava ja alkuperäisessä jaossa omaisuutta saaneiden on palautettava saamansa omaisuus uuteen jakoon. Mahdollisten puutteiden merkitys perukirjassa riippuu niiden olennaisuudesta ja siitä, löytyykö tahoa, joka tunnistaa puutteet ja vaatii niihin korjausta.

Verottaja tekee perintöverotuksen perukirjaan merkittyjen tietojen pohjalta, jotka tiedot pesänilmoittaja on ilmoittanut valaehtoisesti oikeiksi. Tämä korostaa pesänilmoittajan huolellisuusvelvoitetta. Uskotun miehen tärkein tehtävä on jäämistöomaisuuden arvostaminen, mutta käytännössä toinen uskotuista miehistä laatii myös perukirjan ja on usein pesänilmoittajan apuna riittävien ja asianmukaisten tietojen tunnistamisessa ja niiden hankinnassa. Tässä uskotun miehen tehtävässä perunkirjoitukseen liittyvien keskeisten säännösten tunteminen on tärkeää. Lainsäädännössä ei ole mainintaa uskottujen miesten esteellisyydestä, mutta jos uskotut miehet valitaan kuolinpesän osakkaiden joukosta, riski uskottujen miesten oman edun tavoittelulle saattaa lisääntyä.

Pesän ulkopuolisen asiantuntijan käyttö perukirjan laatimiseen ei aina poista kaikkia perunkirjoituksen toimittamisen riskejä, mutta se usein vähentää merkittävästi niiden määrää ja todennäköisesti myös perillisille koituvia veroseuraamuksia.    

Tilanteita, joissa perunkirjoituksen toimittaminen on varminta antaa asiantuntijan tehtäväksi

• Perinnönjättäjä on eronnut aviopuoliso ja omaisuuden ositus/erottelu aviopuolisoiden kesken on tekemättä
• Kuolinpesä on ylivelkainen
• Perinnönjättäjä on lapsettoman avioparin ensin kuollut puoliso
• Kuolinpesässä on vajaavaltaisia osakkaita
• Perinnönjättäjän ja/tai lesken omaisuus käsittää sekä avio-oikeuden alaista että avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ja näihin liittyviä velkoja
• Perinnönjättäjä on leski ja ensin kuolleen puolison kuolinpesä on joko kokonaan tai osittain osittamatta
• Perinnönjättäjä on avopuoliso, jolta jäi yhteinen rintaperillinen tai yhteisiä rintaperillisiä eloon jääneen avopuolison kanssa
• Perinnönjättäjä oli tehnyt testamentin, mutta testamentinsaaja(t) ei(vät) halua ottaa sitä vastaan
• Kuolinpesän osakkaat ovat tavanomaista riitaisempia ja/tai osa osakkaista asuu ulkomailla
• Kuolinpesän omaisuutta (esim. asuntoja tai kiinteistöjä) on myös ulkomailla